KARI KÄRKKÄINEN
Kristillisdemokraatit

1. Eduskunta päättää uudesta ulkomaalaislaista toukokuussa 2004. Viime viikkoina puolueet ovat käyneet vilkasta keskustelua turvapaikkahakemusten käsittelystä. Mitä mieltä olette ehdotetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä?

En kannattanut ehdotettua pikakäännytystä rajalta suoraan. On nimittäin mahdollista, että joskus myös turvalliseksi nimetystä maasta kotoisin oleva turvapaikanhakija voi olla joutunut henkilökohtaisesti viranomaisten vainoamaksi, jopa poliisin kiduttamaksi, mielipiteittensä tai etnisen alkuperänsä takia. Tällaista on sattunut mm. romanien elämässä joissakin Euroopan unioniin toukokuussa 2004 liittyneissä uusissa jäsenmaissa.

2. Mitä mieltä olette nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä? Perustelut.

Mielestäni jokaisen turvapaikanhakijan hakemus on käsiteltävä yksilöllisesti ja siten, että oikeusturva toteutuu. On kyseenalaista asettaa lailla tuomioistuimille sellaisia hallinnollisia kuin nyt on tehty.

Kun eduskunnan enemmistö sekä valiokunnassa että täysistunnossa halusi pitää kiinni määräajasta, olin sitä mieltä, että käsittelyajan olisi pitänyt olla pitempi kuin nyt on. Turvapaikanhakijan on nimittäin muutamassa päivässä vaikeaa löytää lakimies, mahdollisesti myös tulkki, ja saada vielä tarpeelliset lisäselvitykset hankituiksi, jotta hän voisi tehdä hallinto-oikeuteen valituksen kielteisestä päätöksestä. Jos sitten hallinto-oikeus kumoaa kielteisen päätöksen, ja henkilö on jo karkotettu, ei tilannetta enää voi korjata. Tarpeettoman kiireen takia joku on voinut joutua takaisin omaan maahansa, jossa häntä saatetaan kiduttaa ja jopa tuomita kuolemaan. Sellaista ei saisi tapahtua kenenkään kohdalla.

3. Pitäisikö Suomen nostaa kiintiöpakolaisten määrää? Perustelut.

Hallitus on aiemmin hyväksynyt Suomen vuosittaisen pakolaiskiintiön 1000 henkilöksi, mutta käytännössä on määrärahat myönnetty 750 henkilölle vuodessa. Mielestäni meillä on yhteiskuntana vastuu nostaa kiintiö voimassa olevan päätöksen mukaiseksi.

Vanhenevan väestön ja vähenevän työvoiman vuoksi tarvitsemme lisää uusia asukkaita Suomeen. Siksi politiikkaa on muutettava maahanmuutolle myönteisemmäksi. Sitten meidän on huolehdittava siitä, että uudet suomalaiset saavat tarvitsemansa suomen tai ruotsin kielen opetuksen ja tarvitsemansa ammatillisen täydennyskoulutuksen niin, että he pääsevät työelämän kautta tuntemaan itsensä täysivaltaisiksi kansalaisiksi.

Syntyperäisillä suomalaisilla on vastuu kasvaa suhtautumaan maahanmuuttajiin lähimmäisinä, joilla erilaisesta ulkonäöstä, kielestä tai hyvistä kulttuuritavoista riippumatta on samanlaiset inhimilliset tunteet ja elämisen tarpeet kuin meilläkin.