EVA BIAUDET
Ruotsalainen kansanpuolue

1. Eduskunta päättää uudesta ulkomaalaislaista toukokuussa 2004. Viime viikkoina puolueet ovat käyneet vilkasta keskustelua turvapaikkahakemusten käsittelystä. Mitä mieltä olette ehdotetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä?

Tärkeintä olisi, että Suomessa harjoitettaisiin humaanimpaa maahanmuuttopolitiikkaa. Työmme ulkomaalaislakiuudistuksen parissa on tähän viitaten ollut raskasta. Myönteistä lakiuudistuksesta toki myös löytyy.

On hyvä, että esimerkiksi naisiin kohdistuva vaino on nostettu esille perusteena turvapaikan saamiselle. Lain eduskuntakäsittelyn aikana pystyimme myös erityisesti korostamaan lasten asemaa. En kuitenkaan hyväksy lakiin sisältyvää periaatetta, että perheenyhdistäminen pääsääntöisesti tapahtuisi siellä, missä lasten vanhemmat ovat. Päätöksen pitää aina perustua siihen, mikä lapsen kannalta on paras vaihtoehto.

Turvapaikkahakemusten käsittelyyn uusi laki ei tuonut paljon muutoksia. Pelkään pahoin, että suurimpaan haasteeseen, eli käsittelyaikojen pituuteen, ei vieläkään ole löydetty ratkaisua. Järjestelmä, jossa päätöstä saa odottaa keskimäärin yli vuoden, on ala-arvoinen. Huolestuttavaa on myös, että laissa ei ole säännöksiä siitä, miten menetellään kun ulkomaalainen, joka on saanut kielteisen päätöksen, poistetaan maasta. Pitkittyneet käsittelyajat aiheuttavat hakijoille mielenterveysongelmia ja kuluttavat yhteiskunnan voimavaroja.

2. Mitä mieltä olette nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä? Perustelut.

RKP on taistellut nopeutettua käsittelyä vastaan, koska se ei takaa jokaisen hakijan oikeusturvaa ja yksilöllistä käsittelyä. Ajatus turvallisista maista ei ole sopusoinnussa pakolaissopimuksen kanssa. Se, että maa on allekirjoittanut ihmisoikeussopimuksia, ei riitä.

Nopeutettu käsittely johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että hakemuskäsittelyn lähtökohtana on kielteinen päätös. Hakijalle asetetaan kohtuuttoman painava todistustaakka vainon olemassaolosta. On myös kohtuutonta, että kielteisen päätöksen saanut hakija voidaan poistaa maasta kahdeksan päivän jälkeen ilman, että hän saa asiansa uuteen oikeuskäsittelyyn.

 3. Pitäisikö Suomen nostaa kiintiöpakolaisten määrää? Perustelut.

RKP on alun perin puolustanut suurempaa kiintiötä. Vuodesta 2001 lähtien pakolaiskiintiö on ollut 750 pakolaista vuodessa. Hyvä vertailukohde on Ruotsi (1 840 henkilöä vuonna 2004).

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on yli 20 miljoonaa ihmistä (2003), jotka eivät pysty palaamaan kotimaahansa ja joiden elinolot tilapäisissä asuinmaissa, eli yleensä kotimaansa naapurimaissa, ovat muuttuneet sietämättömiksi. Suurin osa pakolaisleireistä sijaitsee maailman köyhimmissä maissa.

Kiintiöjärjestelmä antaa mahdollisuuden etukäteen valmistautua pakolaisten vastaanottoon ja integraatioon. Vastaanottoresurssien käyttö voi siten olla suunnitelmallista. Kiintiöjärjestelmän kautta osaamista pakolaisasioissa voidaan ylläpitää helpommin kuin pelkän spontaanipakolaisten vastaanoton kautta, jossa tulijoiden määrät vaihtelevat. Kiintiöjärjestelmä antaa myös mahdollisuuden tarjota turvaa esim. lapsiperheille ja vanhemmille.