KIMMO KILJUNEN
Suomen sosiaalidemokraattinen puolue

1.Eduskunta päättää uudesta ulkomaalaislaista toukokuussa 2004. Viime viikkoina puolueet ovat käyneet vilkasta keskustelua turvapaikkahakemusten käsittelystä. Mitä mieltä olette ehdotetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä?

Turvapaikkahakemusten käsittely on kompromissi. Uusi ulkomaalaislaki säilyttää vuonna 2000 voimaan tulleet säännökset turvapaikkamenettelyistä pääosin ennallaan, tältä osin uusi laki ei tuo varsinaisia muutoksia.

Sosiaalidemokraatit eivät näe turvapaikkamenettelyä välineenä turvapaikan myöntämisen estämiseksi, vaan menettelyn päätavoite on luonnollisesti turvapaikan myöntämisen varmistaminen niille, jotka todella ovat sen tarpeessa. Jotta tämä tavoite saavutetaan, turvapaikkamenettelyn tulee löytää tasapaino eri tavoitteiden välillä: Niin kuin hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, on ulkomaalaisen oikeusturvan lisäksi varmistettava turvapaikkamenettelyn sujuvuus, väärinkäytösten estäminen, tehokas täytäntöönpano ja eduskunnan aseman vahvistaminen ulkomaalaispolitiikan seurannassa ja tavoitteiden asettamisessa.

 2.Mitä mieltä olette nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä? Perustelut.

Turvapaikkamenettelyn em. tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään: Juuri ylipitkät käsittelyajat ovat sekä hakijoille että yhteiskunnalle hyvin ongelmallisia. Se on näkynyt mm. eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyinä kanteluina.

Vuonna 2000 voimaan tulleet säännökset turvapaikkamenettelyjen nopeuttamiseksi, jotka uusi ulkomaalaislaki säilyttää pääosin ennallaan, ovat selvästi vähentäneet perusteettomia hakemuksia. Uuden ulkomaalaislain mukainen menettely turvaa samalla korkean oikeusturvatason. Niinpä eduskunnan hallintovaliokunta on arvioinut, että Suomen ulkomaalaislain oikeusturvatakeet ovat parempia kuin esim. Ruotsissa, jossa myös on käytössä nopeutettu turvapaikkamenettely.

Nopeutettu turvapaikkamenettely edellyttää, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta pidetään erittäin tarkkaa huolta. Siksi uusi ulkomaalaislaki varmistaa turvapaikkahakemusten yksilöllisen ja tapauskohtaisen kästtelyn. Jatkossa tulee tarkoin valvoa, että oikeudenmukainen menettely toteutuu ulkomaalaislain edellyttämällä tavalla.

3. Pitäisikö Suomen nostaa kiintiöpakolaisten määrää? Perustelut.

Pakolaiskiintiön määrä on noussut vuodesta 1990 (500) vuoteen 2002 (750). Eduskunta päättää valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä vuosittain siitä, kuinka monta ulkomaalaista enintään voidaan kunakin vuonna ottaa Suomeen pakolaiskiintiössä. Tämä menettely vahvistaa toisaalta eduskunnan (eikä viranomaisten) asemaa ulkomaalaispolitiikassa, toisaalta se varmistaa, että Suomen taloudelliset mahdollisuudet maahantulijoiden vastaanottamiseksi eivät ylity. Täten turvataan myös pakolaiskiintiön yhteydessä maahaan tulleille asianmukaiset vastaanottopuitteet. Ottaen huomioon pakolaiskiintiöiden henkilömäärän suhteessa valtion talousarvion kokonaisuuteen, kiintiöpakolaisten määrä tulisi pitää nykyisellä tasolla.