VEIJO PUHJO
Vasemmistoliitto

1. Eduskunta päättää uudesta ulkomaalaislaista toukokuussa 2004. Viime viikkoina puolueet ovat käyneet vilkasta keskustelua turvapaikkahakemusten käsittelystä. Mitä mieltä olette ehdotetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä?

Nykyisen ja uudenkin lain turvapaikkahakemusten käsittely (ei-nopeutetussa menettelyssä) on turvapaikanhakijan kannalta liian hidas. Se johtuu pääosin siitä, että ei ole tarpeeksi virkailijoita hoitamassa hakemusten käsittelyä.

Turvapaikkahakemuksen käsittely kestää keskimäärin noin 11 kuukautta (318 vrk/vuonna 2003). Jos päätös on kielteinen, tästä tehdyn valituksen käsittelyyn hallinto-oikeudessa kuluu jopa yksi vuosi. Eli kahden vuoden kokonaiskäsittelyaika ei-nopeutetussa menettelyssä on muodostunut täysin "normaaliksi" käytännöksi. Tuona aikana turvapaikkaa hakeville muodostuu jo siteitä Suomeen ja palaaminen epävarmoihin tai jopa hengenvaarallisiin alkuperämaan olosuhteisiin on useimmiten hakijan kannalta kohtuutonta.

2. Mitä mieltä olette nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä? Perustelut.

Nopeutetussa menettelyssä ongelma on turvapaikan hakijan kannalta se, että turvapaikkatutkinta tehdään paljon vähäisemmän tiedon varassa kuin normaalissa tutkinnassa. Se ei vastaa lainkaan vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslakimme tavoitetta, minkä mukaan Suomi olisi maa, missä jokaisella – myös ulkomaalaisella – on oikeus asiansa kunnolliseen ja yksilölliseen käsittelyyn viranomaiskäsittelyssä. Nyt ns. turvallisesta turvapaikkamaasta ja alkuperämaasta tulevien hakemusten tutkintaan aikaa on vain seitsemän päivää puhuttelupöytäkirjan valmistumisesta.

Toinen ongelma hakijan oikeusturvan kannalta on se, että maastakäännyttämispäätöksen jälkeenkin aikaa valituksen tekemiselle on vain kahdeksan päivää. Hakijan täytyy kyetä järjestämään tässä ajassa itselleen tulkki ja oikeusavustaja.

Tästä asiasta ovatkin esittäneet kritiikkiä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä YK:n pakolaisjärjestöt. Tästä kritiikistä ja esityksistämme huolimatta nämä määräajat säilyvät uudessakin laissa. Vain 32 kansanedustajaa nykyisestä eduskunnasta äänesti sen puolesta, että laissa käännyttämispäätöstä ei voitaisi toteuttaa ennen kuin hallinto-oikeus on ottanut kantaa hakijan hakemukseen käännytyksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Mielestämme yksilöllinen tutkinta pitää taata myös nopeutetussa menettelyssä. Pelkäämme, että uuden lain myötä takaisinkäännyttämispäätöksiä tullaan tekemään, vaikka lain ja pakolaissopimusten edellyttämät pakolaisaseman tai suojelun tarpeen kriteerit täyttyisivätkin.

3. Pitäisikö Suomen nostaa kiintiöpakolaisten määrää? Perustelut.

Nykyisiä kiintiöpakolaismääriä pitää korottaa maltillisesti, mutta määrätietoisesti. Samalla on varmistettava, että kotouttamislain mukaisia voimavaroja lisätään muun muassa pakolaisten kielitaidon, opiskelumahdollisuuksien sekä ammatillisten valmiuksien parantamiseksi. Kiintiöpakolaispolitiikassa tulee toimia kiinteässä yhteistyössä UNHCR:n ja muiden alan järjestöjen kanssa sekä ottaa huomioon maailman pakolaisuudessa tapahtuvat muutokset.

Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevän selonteon mukaan Suomen on ajankohtaista pohtia uusia toimintatapoja. Tulevaisuudessa tapahtunee entistä vähemmän pitkäjänteistä, tietyiltä leireiltä usean vuoden aikana tapahtuvaa vastaanottoa. Sen sijaan UNHCR:n esitykset kiintiössä vastaanotettaviksi henkilöiksi kuvastavat entistä nopeammin elävää todellisuutta: Kiintiöön esitetään useita erityyppisiä ryhmiä, joiden suojelua ei pystytä heidän senhetkisessä oleskelumaassaan varmistamaan. Myös Suomen tulee varautua ottamaan eri ryhmiä eri maista aiempaa joustavammin.