ULLA ANTTILA
Vihreä Liitto

1. Eduskunta päättää uudesta ulkomaalaislaista toukokuussa 2004. Viime viikkoina puolueet ovat käyneet vilkasta keskustelua turvapaikkahakemusten käsittelystä. Mitä mieltä olette ehdotetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä?

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat Suomessa liian pitkät. Pitkistä käsittelyajoista aiheutuu paljon inhimillistä kärsimystä jo entuudestaan vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille. Hitaudesta kertyy myös turhia kustannuksia yhteiskunnalle. Viranomaistoiminnan tehostamisella, resurssien ja koulutuksen lisäämisellä sekä turhan byrokratian poistamisella saataisiin käsittelyaikoja lyhennettyä ilman, että vaarannetaan yksilöllinen turvapaikkahakemusten edellytysten arviointi ja hakijan oikeusturva.

Hakemusten käsittelyssä käsitteet turvapaikkamaa ja turvallinen alkuperämaa ovat ongelmallisia. Hakemuksia ei pitäisi ratkaista pelkästään hakijan alkuperämaassa vallitsevan yleisen tilanteen perusteella. Myös yleensä turvallisessa demokraattisessa maassa saattaa esiintyä tilanteita, joissa jotkut yksilöt tai ihmisryhmät eivät ole välttämättä turvassa. Valtio saattaa olla esimerkiksi kykenemätön tarjoamaan suojaa etniseen alkuperään tai naiseuteen perustuvaa väkivaltaa vastaan.

2. Mitä mieltä olette nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä? Perustelut.

Turvapaikanhakijalla on korostunut oikeussuojan tarve, sillä hänen hakemuksensa koskee tärkeimpiä perus- ja ihmisoikeuksia: saada suojaa vainoa, kidutusta ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Normaali menettely on turvapaikan hakijan oikeusturvan suojelemiseksi pääsääntö lain mukaan.

Nopeutettu turvapaikkahakemusmenettely on hyväksyttävissä silloin, kun hakemuksen voidaan katsoa olevan selkeästi ja kiistattomasti perusteeton. Laki edellyttää nopeutetussakin menettelyssä hakemusten edellytysten yksilöllistä arviointia, mikä harvoin on mahdollista lyhyessä ajassa. Nopeutettu menettely on näin ollen jo sinänsä ongelmallinen.

Katson, toisin kuin hyväksytty laki, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen karkotuspäätöstä, ts. pikakäännytystä, ei saisi panna toimeen ennen kuin siitä tehty mahdollinen valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa ainakin karkotuspäätöksen toimeenpanon osalta.

Nopeutettua turvapaikkamenettelyä sovelletaan lain mukaan myös tilanteessa, jossa hakija on saapunut ns. turvallisesta alkuperämaasta. Tällöin sovelletaan ns. seitsemän päivän menettelyä, jota en voi hyväksyä, koska yksilöllinen käsittely ei ole näin lyhyessä ajassa mahdollista ja koska päätöksestä ei voi valittaa.

Valtioneuvosto on pyytänyt vähemmistövaltuutetulta selvitystä nopeutettujen menettelyjen toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Selvitystä olisi tarvittu mm. yllä mainituista seikoista johtuen jo nyt lain valmisteluvaiheessa.

3. Pitäisikö Suomen nostaa kiintiöpakolaisten määrää? Perustelut.

Pitäisi nostaa. Suomeen otetaan vuosittain 750 kiintiöpakolaista, mikä on huomattavan pieni määrä verrattuna esim. muiden EU-maiden vastaanottamiin ja hyväksymiin turvapaikan hakijoihin. Suomella on rikkaana maana varaa kantaa vastuuta ihmisistä, jotka ovat sotien tai muiden konfliktien takia joutuneet hädänalaiseen tai uhattuun asemaan kotimaassaan. Monien pakolaisten kohtalona on vuosien tai jopa vuosikymmenten viettäminen kurjissa oloissa pakolaisleireillä. Joukossa on myös paljon lapsia ja nuoria. Toimiva ja inhimillinen turvapaikkapolitiikka on omalta osaltaan maailman rauhaa edistävää politiikkaa.